Ympäristörikoslainsäädäntö tiukentuu – Apuja haasteisiin sekä riskinhallintaan Jurentiasta
Euroopan unionin uusi ympäristörikosdirektiivi (EU) 2024/1203 hyväksyttiin 11. huhtikuuta 2024. Implementointi suomalaiseen lainsäädäntöön on käynnissä. Valmista tulisi olla viimeistään 21. toukokuuta 2026.
Direktiivi on välttämätön ympäristörikollisuuden torjumiseksi. Ympäristörikollisuus on neljänneksi suurin rikollisuuden muoto huumausainekaupan, ihmiskaupan ja väärentämisen jälkeen. Lisäksi se kasvaa 5–7 prosenttia vuodessa.
Ongelmaksi ovat muodostuneet mm. hankelupien saamista ja ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttamista koskevien vaatimusten vakava kiertäminen. Tämä on voinut tapahtua esim. siten, että olennaisia tietoja jätetään kertomatta. Toiminnasta aiheutuu ympäristölle huomattavaa vahinkoa ja se vääristää kilpailua yritysten välillä.
Direktiivi laajentaa rikosluetteloa. Uudessa direktiivissä ehdotetut rikosluokat ovat:
- laiton puukauppa;
- laiton alusten kierrätys;
- laiton vedenotto, joka aiheuttaa huomattavaa vahinkoa vesivaroille;
- EU:n kemikaalilainsäädännön vakavat rikkomiset, jotka aiheuttavat huomattavaa vahinkoa ympäristölle tai ihmisten terveydelle;
- sellaisten tuotteiden markkinoille saattaminen, jotka rikkovat sitovia vaatimuksia ja aiheuttavat huomattavaa vahinkoa ympäristölle tai ihmisten terveydelle niiden laajamittaisen käytön vuoksi;
- aluksista peräisin olevat pilaavien aineiden päästöt;
- unionin kannalta merkityksellisiä haitallisia vieraslajeja koskevan lainsäädännön vakavat rikkomiset;
- hankelupien saamista ja ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttamista koskevien vaatimusten vakava kiertäminen, josta aiheutuu huomattavaa vahinkoa;
- fluorattujen kasvihuonekaasujen käsittelyyn liittyvät vakavat rikkomiset.
Uudistus tulee tarpeeseen, koska se koventaa oikeushenkilöiden rangaistuksia ja nostaa yhteisösakon enimmäismäärää. Olennainen direktiivin tuoma muutos rikoslainsäädäntöön on, että oikeushenkilöille tuomittavien sakkojen suuruus on suhteutettava rikoksen vakavuuteen sekä oikeushenkilön taloudellisiin ja muihin olosuhteisiin. Sakkojen enimmäistaso vakavimpien rikosten osalta voi olla jopa 5 prosenttia oikeushenkilön maailmanlaajuisesta liikevaihdosta tai vähintään 40 miljoonaa euroa. Nykylainsäädännön mukainen yhteisösakon enimmäismäärä on ollut enintään 850 000 euroa.
Direktiivissä edellytetään myös, että jäsenvaltiot säätävät myös oikeushenkilöille määrättäviä lisäseuraamuksia:
Näitä voivat olla:
- velvoite ennallistaa ympäristö tietyssä ajassa tai maksaa korvaus aiheutuneesta vahingosta
- oikeuden menettäminen julkisista varoista myönnettäviin etuuksiin tai tukiin
- julkisen rahoituksen epääminen, mukaan lukien kielto osallistua tarjouskilpailumenettelyihin väliaikainen tai pysyvä kielto harjoittaa liiketoimintaa
- rikokseen johtaneen toiminnan harjoittamista koskevien lupien ja hyväksyntöjen peruuttaminen
- tuomioistuimen valvontaan asettaminen
- tuomioistuimen päätös, jolla oikeushenkilö määrätään purettavaksi
- rikoksen tekemiseen käytettyjen tilojen sulkeminen.
Nyt on aika tarkistaa ympäristöprosessit kuntoon. Koulutamme mielellämme ympäristörikoksiin liittyvistä riskeistä ja lainsäädännön asettamista vaatimuksista sekä avustamme valmistautumisessa uuden lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin.
Kirjoittaja asianajaja Sanna Aalto-Setälä / Asianajotoimisto Jurentia Oy
